MVP_coverimage_PLAIN.jpg
Tarinat.jpg
MVP_coverimage_PLAIN.jpg

Panimo


”Linnan ympärillä virtasi voimakas virta, jonka syvyyttä ei tunnettu. Virran syvä pohja värjäsi virran veden mustaksi, ja siinä uivat kalatkin olivat mustia.”

— Olaus Magnus: Pohjoisten kansojen historia 1555

SCROLL DOWN

Panimo


”Linnan ympärillä virtasi voimakas virta, jonka syvyyttä ei tunnettu. Virran syvä pohja värjäsi virran veden mustaksi, ja siinä uivat kalatkin olivat mustia.”

— Olaus Magnus: Pohjoisten kansojen historia 1555

Mustan Virran Panimo

Mustan Virran Panimo on Savonlinnassa sijaitseva pienpanimo, joka saa innoituksensa vanhoilta Olavinlinnan panimomestareilta. Haemme inspiraatiota Olavinlinnan tarinoista ja myyteistä, keskiaikaisista puupiirroksista, linnan historian esineistöstä ja aseista sekä heraldiikasta. Tarinoiden taustoittamisessa olemme tehneet yhteistyötä Suomen Kansallismuseon suomen keskiaikaisista linnoista vastaavan intendentin kanssa.

Pyhän Olavin hirmuteot, muuriin muurattu neito, Mustan virran Vetehinen, Musta pässi – linnan 700-vuotinen historia tarjoaa ehtymättömän myyttien ja uskomusten aarrearkun, josta ammennamme ideoita ja täyteläisiä makuja Mustan Virran Panimon oluisiin. Haluamme oluidemme kautta herättää linnaan liitetyt tarinat uudelleen henkiin.

Tarinat.jpg

Historia


Historia


Historiaa

Olut on ollut jokapäiväinen juoma Suomessa jo vuosituhansia. Suomenuskossa oluen jumala oli nimeltään Pekko. Agricolan ”epäjumalien” luettelossa vuodelta 1551 Pellonpecko sai ohran kasvamaan. Olut oli mieluinen uhri ylijumala Ukolle.

Kirjoitusten mukaan oluen panemisella on Olavinlinnassa pitkät perinteet. Olut oli linnan tärkein juoma johon tarvittavat maltaat valmistettiin mallassaunassa, joka sijaitsi Olavinlinnan vieressä olevalla Mallatsaarella. Panimossa valmistettiin oluita eri käyttö­tarkoituksiin. Voudinpöydän olut oli runsaalla humalalla maustettua herrainolutta kun taas väenpöydässä oli tarjolla talonpojanolutta, joka kulautettiin kurkkuun savi- tai tinatuopeista.

Linnassa syötiin suolakalaa, kaalia, naurista, ruista, sipuleita ja juotiin runsaasti olutta. Arkisin jokainen mies sai viisi litraa olutta ja viikonloppuisin määrä nostettiin seitsemään. Rahvaan ja sotilaiden kuluttama talonpojanolut vastasi alkoholipitoisuudeltaan kotikaljaa. Vahvemman herrainoluen on arvioitu olleen noin 4,5 prosenttista.